|
Koiran aktivointi -aivotyötä koirille
On erittäin tavanomaista, että energinen ja vilkas koira koitetaan väsyttää liikunnalla, vaikka totuus on, ettei se liiemmin väsytä aikuista koiraa, vaan kohottaa ainoastaan sen kuntoa, jolloin se jaksaa liikkua taas entistä enemmän.
Koira kaipaa tekemistä, etenkin psyykkiselle puolelle painottuvaa tekemistä. Se on koiralle raskasta ja siispä sillä on rauhoittava vaikutus.
Psyykkinen aktivoiminen perustuu neljään luonnolliseen tapaan, joilla koiraeläimet käyttävät aivojaan ja muita elimiä. Kyseessä on hajuaistin käyttö, uuden oppiminen, ongelmanratkaisu ja tasapainoaistin käyttö. Näistä jokaista voidaan harjoittaa lukuisilla eri tavoilla.
Villinä elävät koiramaiset eläimet ja koiran esi-isät ratkaisevat jatkuvasti erilaisia arkipäivän ongelmia, jolloin kyse voi olla vaikkapa ravinnon hankkimisesta tai eteen tulleen esteen kiertämisestä.
Nykyajan tavallinen koira saa ruokansa nenän eteen, ja ihminen ratkaisee kaikki muutkin ongelmat koiransa puolesta. Luonnossa ruoka ei ole tarjolla nenän edessä, vaan sen hankkiminen vaatii viekkautta ja tarkkaa laskelmointia. Koska meidän koiramme ovat läheistä sukua sudelle, ja suden tapaan älykkäitä eläimiä, nekin kykenevät ongelman ratkaisuun, ja niiden aivot suorastaan kaipaavat toimintaa.
Lisäksi monet nykyroduistamme ovat jalostettu alkujaan työkoiriksi, joten energian kanavoimiseksi olisi hyvä järjestää jotakin toimintaa. Jopa tavallinen tottelevaisuuskoulutus on hyvää aivotyötä, mutta koiralle olisi hyvä järjestää myös sellaista aivojumppaa, jossa se joutuu kokonaan itse keksimään mitä sen on tehtävä, jotta se saa palkkion.
Seuraavassa hiukan vinkkejä koiran aktivointiin.
Ongelmanratkaisu
Erilaisia ongelmanratkaisutehtäviä on helppo tehdä kotikonstein! Kaikkein perinteisimpiin ongelmanratkaisutehtäviin tarvitset vain pahvirullan (wc- tai talouspaperi) tai maitotölkin.

 |
Vasta-alkajille
Mikäli koirasi ei ole aiemmin tehnyt ongelmanratkaisutehtäviä, on hyvä aloittaa helpoista ja yksinkertaisista tehtävistä, jotta koira ei turhaudu ja jotta se kiinnostuisi ongelman selvittämisestä.
Laita pahvirullaan tai maitotölkkiin nameja, joista tiedät koiran pitävän. Ensikertalaisille koirille pahvirullan tai maitotölkin päitä ei pidä taitella, sillä jo yksinkertaisissa tehtävissä voi olla ensikertalaiselle paljon haastetta.
Koiran pitää ehkä tökkiä rullaa ja vierittää sitä, jotta nami tulee ulos, tai koittaa ratkaista ongelma jollain muulla keinolla.
Tärkeintä on, ettet juurikaan auta koiraa, vaan annat sen selviytyä ongelmasta itse. Näihin ongelmanratkaisutehtäviin ei ole oikeaa tai väärää vastausta!
Oppineille
Seuraavaksi voitkin jo taitella pahvirullan tai maitotölkin päät siten, ettei namin saaminen olekkaan enää niin helppoa.
Mikäli koira ei enää kiinnostukkaan nameja sisältävästä pahvirullasta, voit tehdä siihen saksilla reikiä, jotta makupalojen tuoksu olisi vahvempi. Mikäli koira ei siltikään kiinnostu pahvirullasta, voit raottaa sen päitä hiukan enemmän, tai tehdä saksilla rullaan pidempia viiltoja.
Ovelille
Kun koira oppii ratkaisemaan namin arvoituksen käden käänteessä, voit käyttää mielikuvitustasi ja tehdä harjoituksesta haastavamman. Tämä onnistuu esimerkiksi siten, että rytistät sanomalehden siipaleiden joukkoon nameja, ja sanomalehden siipaleet vielä pahvirullan tai maitopurkin sisälle.
Voit myös litistää pahvirullia toistensa sisään, ja laittaa aukkoihin nameja.
Muita ongelmanratkaisutehtäviä
Makupaloja pyyhkeen sisään
-
Taittele pyyhettä, ja aseta väleihin makupaloja
Namien piilotus erilaisten astioiden alle
- Esimerkiksi jogurttipurkin tai margariinirasian. Tässä on oma jipponsa! |
Uuden oppiminen
Koska uuden oppiminen vaatii paljon ymmärryskykyä, asioiden yhdistelemisen taitoa ja muistia, on se myös erittäin tehokas tapa väsyttää koira. Temppujen opettaminen pitää vanhat koirat nuorina ja ketterinä, ja antaa nuorille energisille koirille keinon, jolla purkaa toiminnan haluaan. Lisäksi temppujen opettamiseen liittyy hauskanpito, ja mitä enemmän annat koirallesi mahdollisuuksia työskennellä kanssasi niin, että te molemmat nautitte siitä, sitä enemmän saat irti suhteesta koiraan. Se oppii ymmärtämään eleitäsi, äänensävyjäsi ja sanojasi yhä enemmän, samoin kuin itse opit sen kieltä paremmin. Jokaisesta hyvin opitusta asiasta on hyötyä myös myöhemmin muuta opetettaessa, sillä koira oppii oppimaan.
Koiran oppimiskyky säilyy sen koko elämän ajan, joten sanonta "vanha koira ei opi uusia temppuja" ei pidä paikkaansa. Oppimiskyky on kuitenkin suurimmillaan nuorilla koirilla, ja iän myötä se laskee vähitellen. Koiran iästä huolimatta on tärkeää huolehtia siitä, etteivät opittavat asiat ole liian monimutkaisia, ja lisäksi on hyvä muistaa edetä rauhallisesti, jottei koira turhaudu. Muista myös, että aivojen käyttö on raskasta, eikä koiraa sovi ylirasittaa. Älä siis tee pitkiä pätkiä yhteen menoon, vaan mielummin useita toistoja lyhyissä pätkissä, jolloin oppiminenkin nopeutuu. Opettaminen on parempi lopettaa ennen kuin koiran mielenkiinto alkaa hävitä, sillä silloin se on halukas jatkamaan toimintoja seuraavallakin kerralla. Temppujen opettaminen on hauskaa, ja vaatii ihmiseltäkin aivojen käyttöä, koska temppujen opettamista ja kokoamista on hyvä suunnitella jo etukäteen.
Koira voi oppia hyvin monenlaisia tehtäviä. Hyviä temppuideoita löydät esimerkiksi Kennel Kuunvarjon sivustolta, temppuja. Voit keksiä temppuja myös itse, vain mielikuvitus on rajana. Eri lähteistä löytyy varteenotettavia temppuideoita ja varmasti myös neuvoja temppujen opettamiseen.
Hajuaistin käyttö
Hajuaistin käyttäminen on koiraeläinten erikoisalaa. Siinä missä me arvioimme uutta tilannetta katselemalla ympärillemme, koirat tutkivat uusia asioita nuuhkimalla niitä. Hajut välittävät koiralle uskomattoman määrän tietoa. Jos huomautetaan, että koiran hajuaisti on miljoonia kertoja ihmisen hajuaistia parempi, sekään ei vielä kerro koko totuutta. Koiralle on hyvin luonnollista tekemistä, jos se saa käyttää kuonoaan sille antamissasi tehtävissä.
Jotta koira saa käyttää myös hajuaistiaan, voit esimerkiksi piilottaa huoneistoon makupaloja, tai pyytää koiraa etsimään lelu.
Tasapainoaistin käyttö
Koska saaliseläimet piiloutuvat yleensä ryteikköihin, pensaikkoihin ja muualle metsään, on myös koirillamme hyvin kehittyneet pikkuaivot. Pikkuaivot ovat se aivojen osa, joka huolehtii tasapainosta, liikkeiden hallinnasta ja lihasten koordinaatiosta. Koiraeläimet ovat tottuneet etenemään vaikeassakin maastossa, pikemminkin jyrkkiä rinteitä ylös- ja alaspäin, kuin tasaisia lenkkipolkuja. Siispä voidakseen hyvin koiramme tarvitsevat liikuntaa myös tälle hermojärjestelmän ja lihasten osalle.
Tasapainoilu matalan esteen, esimerkiksi kiven, kannon tai puunrungon päällä on hyvää harjoitusta koiralle. Esteen päällä koira voi esimerkiksi seistä paikallaan, istua, mennä makuulleen tai nostaa tassuaan. On tärkeää, ettei koira koe harjoitusta epämiellyttävänä, ja ettei harjoitusta tehdä koirien kanssa, joiden nivelet, selkä tai lihakset eivät ole täysin terveet. Myös agility on oivaa tasapainoharjoittelua!
Teksti: Jenna Eklöf
Lähteet: Anders Hallgren: Vanha koira, Gerilyn J. Bielakiewicz: Pieni koiratemppukirja |